27.3.1995

Kanne Tampereen raastuvanoikeudessa

H ja hänen myötäpuolensa kertoivat K-Yhtiöt Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että he olivat työskennelleet työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa yhtiön omistamissa Rauta-Otra -nimisissä Nekalan ja Lielahden myymälöissä Tampereella. Myymälät olivat aikaisemmin kuuluneet Kesko Oy:lle, jolloin liiketoimintaa harjoitettiin toiminimellä K-Rauta. Vuonna 1986 Kesko Oy luovutti myymälät tytäryhtiölleen K-Yhtiöt Oy:lle H:n ja hänen myötäpuoltensa työsuhteiden seuratessa mukana.

Kesko Oy:n palveluksesta K-Yhtiöt Oy:n palvelukseen siirtyneille oli 15.11.1985 ilmoitettu, että heille säilytetään jatkossa tietyt Kesko Oy:n henkilökuntaetuudet muun muassa joulurahaetu. Kesko Oy oli maksanut työntekijöilleen vuosittain joulukuussa joulurahaa. Kesko Oy oli kuitenkin 23.3.1989 ilmoittanut, että jouluraha oli muutettu niin sanotuksi tulospalkkioksi, joka perustui palvelusvuosiin sidottuun taulukkoon. Joulukuussa 1988 Kesko Oy:n palveluksessa olleille työntekijöille oli maksettu työsopimuksen mukainen jouluraha ja edelleen maaliskuussa 1989 tulospalkkio. Vuodesta 1990 lukien H:lle ja hänen myötäpuolilleen ei ollut maksettu tulospalkkiota eikä joulurahaa. KYhtiöt Oy oli ilmoittanut syyksi palkkion maksamatta jättämiseen sen, että Rauta-Otrassa oli siirrytty ketjun omaan tulospalkkiojärjestelmään. H ja hänen myötäpuolensa eivät kuitenkaan olleet saaneet sellaista palkkiota. He katsoivat, että heille aikanaan maksettu jouluraha, joka sittemmin oli muutettu tulospalkkioksi, oli muodostunut sellaiseksi työsuhteen ehdoksi, jota työnantaja ei voinut yksipuolisesti ilmoituksellaan muuttaa.

Tämän vuoksi H ja hänen myötäpuolensa vaativat vahvistettavaksi, että heillä työsopimuksensa mukaan oli oikeus tulospalkkioon.

Vastaus

K-Yhtiöt Oy kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Vuonna 1989 Keskon piirissä oli otettu käyttöön tulospalkkiojärjestelmä. Kesko Oy:llä oli ollut oma järjestelmänsä ja tytäryhtiöllä omansa. Vuonna 1989 siirryttäessä tulospalkkausjärjestelmään vanhoihin K-Raudan palveluksessa olleisiin keskolaisiin oli sovellettu vielä määräaikaisesti yhden vuoden ajan Kesko Oy:n eli emoyhtiön tulospalkkausjärjestelmää. Vuodesta 1990 alkaen K-Yhtiöt Oy:n K-Rauta ketjussa oli ollut oma yhdenmukainen tulosyksikkökohtainen tulospalkkiojärjestelmä, joka tuloksen mukaisesti joko tuotti tulospalkkiota tai sitten ei.

Raastuvanoikeuden päätös 12.8.1993

Raastuvanoikeus lausui selvitetyksi, että Kesko Oy oli vuonna 1986 luovuttanut omistamansa K-Rauta -nimiset liikkeet K-Yhtiöt Oy:lle. H ja hänen myötäpuolensa olivat esittäneet 15.11.1985 päivätyn asiakirjan, jonka mukaan Kesko Oy:stä K-Yhtiöt Oy:n palvelukseen siirtyvien K-Rauta -liikkeissä palvelleiden henkilökuntaedut, jotka olivat olleet palvelusvuosiin sidottuja tai kustannuksia aiheuttavia, säilyivät. Asiakirjan mukaan tällainen etu oli muun muassa jouluraha.

Kesko Oy:n vuosina 1983 - 1989 pidettyjen hallituksen kokousten pöytäkirjoista ilmeni, että yhtiön hallitus oli tehnyt joka vuosi erillisen päätöksen joulurahan maksamisesta ja se oli siten vuosina 1983 - 1989 maksettu joka kerta eri harkinnan perusteella. Vuonna 1989 jouluraha oli jätetty maksamatta siirryttäessä tulospalkkiojärjestelmään.

Asiassa ei ollut näytetty, että H:n ja hänen myötäpuoltensa työsopimuksia tehtäessä palvelusvuosien perusteella maksettavasta joulurahasta olisi sovittu tai että yhtiö olisi myöhemminkään sitoutunut suorittamaan sitä heille. Kun joulurahan maksamisesta oli aina vuosittain hallituksen päätöksellä erikseen päätetty, se ei ollut myöskään muodostunut työsopimuksen ehdoksi pitkäaikaisenkaan käytännön perusteella. Kesko Oy oli siten voinut yksipuolisella päätöksellä lopettaa joulurahan maksamisen ja siirtyä maksamaan tulospalkkiota. Mainittua seikkaa H ja hänen myötäpuolensa eivät sinänsä olleet kiistäneet.

Keskon hallituksen 20.3.1989 päivätyn tiedotteen mukaan hallitus oli päättänyt muuttaa vuotuisella päätöksellä annetun joulurahan tulospalkkioksi, jonka suuruudesta hallitus päättäisi aina edellisen vuoden tuloksen selvittyä. Tulospalkkio perustui palvelusvuosiin sidottuun taulukkoon ja se oli määrältään 20 - 60 prosenttia kuukausipalkasta, jos vuoden tulos oli ollut normaali. Hallitus saattoi päättää taulukkoa suuremmastakin palkkiosta, mikäli tulos oli normaalia parempi tai jättää palkkion maksamatta, jos tulos oli heikko. Palkkiota maksettiin emoyhtiön palveluksessa olleille siihen palvelusvuosien mukaan oikeutetuille. Joulurahaa sen sijaan ei tiedotteen mukaan enää maksettu.

Jutussa kuullun todistajan mukaan K-Yhtiöt Oy oli 1.1.1988 lukien ollut Kesko Oy:stä itsenäinen. Kesko Oy oli tehnyt tulospalkkion maksamista koskeneen päätöksen sen jälkeen, kun H ja hänen myötäpuolensa olivat jo siirtyneet K-Yhtiöt Oy:n palvelukseen. Esitetyn selvityksen mukaan tulospalkkio oli tarkoitettu emoyhtiön palveluksessa olleille työntekijöille. Näin ollen Kesko Oy:n päätös tulospalkkion maksamisesta ei koskenut K-Yhtiöt Oy:n palveluksessa olevia entisiä keskolaisia.

Saman todistajan mukaan osalla K-Yhtiöt Oy:n palveluksessa olleista ollut ns. Kesko-etu oli aiheuttanut paineita palkkausjärjestelmän yhtenäistämiseen. Kun Kesko Oy oli lopettanut joulurahakäytännön ja siirtynyt tulospalkkaukseen, K-Yhtiöt Oy:ssä oli katsottu järkeväksi luoda oma järjestelmä samoilla perusteilla kuin Kesko Oy:ssä, mutta pohjautuen K-Yhtiöt Oy:n tulokseen. Järjestelmän tarkoituksena oli ollut saattaa työntekijät samanarvoiseen asemaan.

Jutussa todistajana kuultu pääluottamusmies on kertonut olleensa mukana tulospalkkioneuvotteluissa. Niissä ei kuitenkaan ollut sovittu siitä, kuka maksoi tulospalkkion ja minkä yhtiön tuloksen mukaan sen tuli määräytyä. Näin ollen ei voitu osoittaa, että tulospalkkio olisi tullut maksaa H:lle ja hänen myötäpuolilleen Kesko Oy:n tuloksen perusteella.

H:lle ja hänen myötäpuolilleen oli kuitenkin vuosilta 1988 ja 1989 maksettu tulospalkkio Kesko Oy:n tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti. Jutussa kuullun todistajan mukaan tämä oli johtunut siitä, että K-Yhtiöt Oy:n oman tulospalkkiojärjestelmän luominen ja keskustelut henkilöstön kanssa olivat olleet kesken. Tulospalkkion maksaminen oli tällöinkin perustunut siitä erikseen tehtyihin päätöksiin.

Raastuvanoikeus katsoi, että tulospalkkion maksaminen ei siten tällöinkään ollut muodostunut H:n ja hänen myötäpuoltensa työsopimusten ehdoksi. K-Yhtiöt Oy oli siten sen oman järjestelmän valmistuttua voinut yksipuolisesti muuttaa palkkion maksuperusteita niin, että palkkio oli tullut maksaa K-Yhtiöt Oy:n tuloksen perusteella.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus hylkäsi kanteen.

Turun hovioikeuden tuomio 17.5.1994

H ja hänen myötäpuolensa valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä.

Perustelut

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan H ja hänen myötäpuolensa ovat olleet Kesko Oy:n palveluksessa KRauta -nimisissä liikkeissä. Kesko Oy on 1960-luvulta lähtien maksanut työntekijöilleen joulurahaa, jonka määrä on työntekijän palvelusvuosista riippuen ollut 10 - 60 prosenttia työntekijän kuukausipalkasta. Vuonna 1986 Kesko Oy on luovuttanut K-Rauta liikkeet kokonaan omistamalleen tytäryhtiölle K-Yhtiöt Oy:lle. Samalla myös H ja hänen myötäpuolensa ovat siirtyneet K-Yhtiöt Oy:n palvelukseen.

Kesko Oy on ennen työntekijöiden siirtymistä K-Yhtiöt Oy:n palvelukseen ilmoittanut siirtyvien työntekijöiden säilyttävän muun muassa joulurahan henkilökuntaetuna. Kesko Oy on vuonna 1989 ilmoittanut, että jouluraha muutettiin työntekijöiden palvelusvuosiin sidotuksi ja yhtiön tuloksen perusteella määräytyväksi tulospalkkioksi. H:lle ja hänen myötäpuolilleen on maksettu joulurahaa vuonna 1988 ja tulospalkkiota vuosilta 1988 - 1989. K-Yhtiöt Oy on vuonna 1990 ilmoittanut ottavansa käyttöön oman tulospalkkiojärjestelmän, jota tuli soveltaa kaikkiin sen palveluksessa oleviin työntekijöihin.

Ottaen huomioon vuosikymmeniä jatkuneen joulurahan maksukäytännön Korkein oikeus katsoo ratkaisusta KKO 1990:103 ilmenevän periaatteen mukaisesti, että jouluraha oli vakiintunut työsuhteiden ehdoksi, vaikkakin maksamisesta oli tehty vuosittain eri päätös.

H ja hänen myötäpuolensa ovat hyväksyneet joulurahan muuttamisen Kesko Oy:n tuloksen mukaan määräytyväksi tulospalkkioksi, jonka suuruuteen vaikutti myös työntekijän palvelussuhteen pituus. Tulospalkkio oli 20 - 60 prosenttia työntekijän kuukausipalkasta edellyttäen, että yhtiön edellisen vuoden tulos oli normaali. Tuloksen ollessa heikko tulospalkkiota ei tarvinnut maksaa tai sitä voitiin alentaa. Hyvän tuloksen perusteella palkkiota voitiin korottaa. Kesko Oy:n hallituksen vuosittain tekemillä päätöksillä taulukon mukainen tulospalkkio on maksettu 2-kertaisena vuodelta 1988, 1,5-kertaisena vuodelta 1989, 1-kertaisena vuodelta 1990, 0,5-kertaisena vuodelta 1991 ja 0,75-kertaisena vuodelta 1992.

K-Yhtiöt Oy:n vuonna 1990 käyttöön ottama tulospalkkiotaulukko on rakenteeltaan samanlainen kuin Kesko Oy:n soveltama. K-Yhtiöt Oy:n tulos ei ole edellyttänyt kanteessa mainittuina vuosina tulospalkkion maksamista.

Arvioidessaan sitä, onko työnantaja ollut oikeutettu yksipuolisesti määräämään tulospalkkion laskettavaksi Kesko Oy:n tuloksen sijasta K-Yhtiöt Oy:n tuloksen perusteella, Korkein oikeus on kiinnittänyt huomiota muutoksen tosiasiallisiin vaikutuksiin. Kesko Oy:n tuloksen perusteella on edellä kerrotuin tavoin voitu joka vuosi maksaa tulospalkkiota, kun taas K-Yhtiöt Oy:n tulos ei ole sitä edellyttänyt. Keskusliikkeenä toimivan Kesko Oy:n tuloskehitys on ollut vakaammalla pohjalla kuin K-Yhtiöt Oy:n.

H ja hänen myötäpuolensa ovat hyväksyneet työsuhde-etuna pidettävän joulurahan muuttamisen tulospalkkioksi, johon liittyy tulossidonnaisuudesta seuraava epävarmuus. Sen sijaan heidän ei ole näytetty hyväksyneen sitä olennaiseksi katsottavaa tulospalkkioedun tosiasiallista huononnusta, joka johtuu siitä, että palkkio Kesko Oy:n tuloksen sijasta on saatettu riippuvaiseksi K-Yhtiöt Oy:n tuloksesta. Tämän vuoksi ja kun työnantaja ei voi yksipuolisesti muutosta tehdä, Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. Korkein oikeus vahvistaa, että H:lla ja hänen myötäpuolillaan on oikeus saada tulospalkkiota Kesko Oy:n tuloksen perusteella.